Musiikin tärkeys mainonnassa

Musiikki on tärkeä osa mainontaa ja juuri siksi musiikin avulla pyritään kasvattamaan myyntimääriä. Mainosalan ammattilaiset tietävät hyvin, miten tehdä vaikutus mahdollisiin asiakkaisiinsa. Musiikinvaikutus aivoissamme on hyvin tutkittu alue, ja tiede tietää tarkalleen mitkä osat aivoistamme reagoivat musiikkiin ja mitä tunnetiloja se meihin aiheuttaa. Siksi ei olekaan ihme, että myös valitsemme kuuntelemamme musiikin tietyn tunnetilan mukaan. Tätä tietoa hyväksikäyttäen mainosala käyttää musiikkia mainoksissaan.

Voisi jopa sanoa, että mainonta-ala tavallaan manipuloi aivojamme musiikin avulla. Kuunnellessamme musiikkia mikä tekee olomme onnelliseksi ja iloiseksi, assosioimme samalla tämän tunnetilan tuotteen ostamiseen, ja mitä suuremmalla todennäköisyydellä ostamme mainostettavan tuotteen. Mutta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaikka se siltä nopeasti katsottuna vaikuttaa. Musiikin avulla voimme myös yhtä nopeasti luoda aivan toisenlaisen vaikutuksen kuin mikä alkuperäinen tarkoitus oli. Eri ikäisten musiikkimaku on hyvin erilainen, joten musiikin valinta mainokseen vaatii myös paljon tutkimusta siitä kohderyhmästä, jolle mainostettava tuote on tarkoitettu. Muita tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat esimerkiksi kulttuurierot, erilaiset sosiaaliset ryhmät, elintaso sekä työsektori, millä on hyvin paljon tekemistä ihmisten arvomaailman kanssa.

Esimerkiksi harvoissa vauvantuotemainoksissa käytetään aggressiivista ja nopeatempoista musiikkia, koska vauvoihin yhdistetään hiljaisuus, suloisuus ja rauhallisuus Vauvamainoksiin paras musiikki on siis rauhallista luonnonläheistä musiikkia, joka edesauttaa tuntemaan enemmän rakkautta, onnellisuutta ja rauhallisuutta. Automainoksissa taas musiikki on harvoin yhtä rauhallista kuin vauvamainoksissa, enemmänkin vauhdikasta tai jopa aggressiivista, koska autojen myynti usein kohdistetaan mieskohderyhmille ja assosioimme auton nopeuteen ja liikkuvuuteen.

Musiikki tietokonepeleissä

Tietokonepelien pelaajat tietävät, kuinka tärkeää peleissä käytettävä musiikki on. Sillä voidaan luoda juuri oikeanlaista tunnelmaa sopivalla hetkellä. Jos musiikki on pelissä kohdallaan, tuo se peliin ehkä juuri sen tarvittavan viimeisen silauksen, joka tekee siitä pelaajien kestosuosikin. Musiikin tempoa sekä duuria ja mollia vaihtelemalla voidaan peliin tuoda joko jännitystä tai rentoutta, eli soundtrack toimii tietokonepeleissä aivan samoin kuin esimerkiksi elokuvissakin.

1980-luvuilla tietokonepeleissä ei käytetty varsinaisesti musiikkia. Se oli enemmänkin vain yksittäisiä ääniä, jotka oli liitetty peräkkäin. 1990-luvulle tultaessa ja siitä eteenpäin peleissä käytettävä musiikki on kehittynyt huomattavasti ja nykyään tietokonepeleissä käytettävät kappaleet ovat todella ammattimaisia. Osaan tietokonepeleistä voidaan ostaa kaupallista musiikkia, joka on monesti halvempaa kuin varsinaisesti tietokonepeleihin tehty musiikki. Ei siis ole ollenkaan harvinaista, että jonkun tunnetun artistin tai yhtyeen kappale soi tietokonepelissä.

Suosituimpien tietokonepelien kappaleista on tehty lukuisia kyselyitä ja listoja. Yksi suosituimmista kappaleista on Jason Brooken Vixen. Nintendoille suunnitelluista peleistä kappaleiden kärkeen on noussut Koji Kondon Zelda, Super Mario Bros. Se on ollut olemassa jo pitkään, mutta edelleen se arvostetaan todella korkealle listalla.

On olemassa myös uudelleensoitettua pelimusiikkia. Uudelleensoitettu tarkoittaa siis tässä tapauksessa sitä, että suositusta pelimusiikista on tehty remix-versioita. Jotkut yhtyeet ovat keskittyneet pelkästäämn uudelleensoitettuihin kappaleisiin. Näitä yhtyeitä voidaan kutsua pelimusiikkiyhtyeiksi. Tällaisia yhtyeitä ovat esimerkiksi Minibosses, The Black Mages, The Megas ja MegaDriver.

Etnomusiikkifestivaali Sommelo, Kuhmo

Kuhmo on tunnettu lähinnä kamarimusiikkifestivaalistaan, mutta järjestetäänpä kaupungissa myös etno-musiikkiin keskittyvä festivaali Sommelo. Sommeloon kuuluu esiintyjien lisäksi myös kursseja, joihin kaiken ikäiset pääsevät osallistumaan. Esi-Sommeloa vietettiin 11.6. Kostamuksessa Venäjän puolella. Varsinainen tapahtuma alkaa kuitenkin 27.6. Sommelon Suomi Soi -illalla, joka järjestetään Kuhmo-talolla. Tapahtuma päättyy 3.7. Haikolaan, jossa saa paikkansa Haikolan soiva kylä -tapahtuma.

Vuoden 2016 artistikattauksesta löytyy muun muassa sellaisia artisteja ja yhtyeitä kuin Aallotar, Arto Järvelä, Domna ja Jouko Kyhälä. Muuta ohjelmaa tarjoavat esimerkiksi Finnskogarnas Magi, joka on metsien inspiroivien tekstien sooloesitys. Sen esittää Anna Fält. Sommelon festivaaleilla esitetään myös elokuvia, kuten Sijaton Sielu. Kyseinen lyhytelokuva yhdistelee musiikkia, tanssia ja mykkäelokuvaa. Elokuvan on ohjannut Tommi Kainulainen ja säveltänyt Anne-Mari Kivimäki.

Sommelo tarjoaa tekemistä myös yleisölle. Jokaisella on mahdollisuus osallistua työpajoihin ja kursseille. Työpajoista löytyy muun muassa improteatteri- ja Unter Mailla! -unensiepparityöpajoja. Kurssitarjonta pitää sisällään esimerkiksi itkukurssin, kansantanssikurssin ja lasten ja nuorten näppärikurssin. Sommelo ei ole siis pelkästään musiikkifestivaali, vaan festivaalilla pyritään ottamaan myös yleisö mukaan toimintaan. Työpajat ja kurssit ovatkin olleet suosittuja lisiä musiikkitarjonnan oheen. Sen vuoksi Sommelo etnomusiikkifestivaali onkin saanut lisää kävijöitä ja se järjestetään jälleen tänäkin vuonna.

Haapavesi Folk Music Festival

Haapavesi Folk Music festival on yksi Suomen pelkästään folk-musiikkiin keskittyvistä tapahtumista. Haapavesi Folk Music Festival järjestetään kolmena päivänä aina kesäkuun 30. päivästä heinäkuun 2. päivään. Festivaaleille saapuu esiintyjiä niin kotimaasta kuin muualtakin maailmasta.

Vuoden 2016 artistikattauksesta löytyvät muun muassa Aallotar, Arnold Chiwalala, Brittany Haas & Jordan Tice (USA), Curly Strings (Viro), Dave Lindholm, Johanna Tilus & Hako ja Timo Alakotilan pianokonsertto sekä yhden naisen yhtye Maija Kauhanen. Huippuartistien lisäksi Haapavesi Folk Music Festival tarjoaa muun muassa Folk Jamit livemusiikin säestyksellä sekä päästään paikalliset lapset ja nuoret lavalle esittämään tunnettuja folk-kappaleita. Haapavesi Folk Music Festivalin tarkoituksena onkin tuoda esille monen ikäisiä muusikoita, jotka ovat valinneet folk-musiikin ja myös perinteiset vanhat soittimet, kuten kanteleen ja jousisoittimet.

Haapavesi Folk Music Festival on tunnelmaltaan erittäin rento festivaali, jossa kaikilla halutaan olevan hyvä ja iloinen mieli. Sitä folk-musiikilla pyritään saamaan aikaan. Osa konserteista järjestetään kirkossa, joten on hyvä muistaa, että näihin konsertteihin täytyy hommata omat lippunsa. Lauantaina Haapavedellä vietetään lastenpäivää, jolloin festivaalin ohjelma on suunnattu lähinnä lapsille. Silloin kaikki alle 3-vuotiaat lapset pääsevät festivaalille ilmaiseksi. Muutoin alle 7-vuotiaat pääsevät alueelle ilmaiseksi maksavan aikuisen seurassa. Kirkkokonsertteihin ei tarvitse ostaa lippuja alle 12-vuotiaille lapsille. Haapavesi Folk Music Festivalille ei ole ikärajaa.

Turku Jazz Festival

Turku Jazz festival on Suomen toiseksi vanhin jazz-musiikkiin keskittyvä festivaali heti Pori Jazzin jälkeen. Festivaali on järjestetty aina vuodesta 1969 saakka. Turku Jazz järjestetään jälleen elokuussa. Ennen varsinaisen festivaalin käynnistymistä Turussa vietetään Turun Taiteiden Yötä, joka kuuluu osana festivaaliin. Taiteiden Yö järjestetään vuonna 2016 18.8.

Suurin osa Turku Jazz Festivalin ohjelmasta on ilmaista, kuten esimerkiksi Turku Jazz in Flames: Turun konservatorion workshop & Teemu Viinikainen + Jam Session. Tuossa festivaalia lämmittelevässä tapahtumassa Turun konservatorion oppilaat soittavat yhdessä Teemu Viinikaisen kanssa niin tuttuja kuin hieman tuntemattomampiakin kappaleita. Varsinainen Turku Jazz käynnistyy perjantaina 19.8. ja kestää aina saman viikonlopun sunnuntaihin saakka.

Tämän vuoden ohjelmistosta löytyy muun muassa Nina Mya, Jukka Perko Hurmio 2.0 ja Kasperi Sarikoski & Nuance. Varsinaiselta festivaalialueelta löytyy yksi lava, eli Aura Stage Panimoravintola Koulun pihalta. Sen lisäksi konsertteja järjestetään anniskelukahvila Tiirikkalassa, jossa soitetaan Turku Jazz in Flames -jatkoklubit, ja Börsin puistossa, jossa paikkansa saavat Harlem Jazz Clubit.

Turku Jazzin ajatuksena on tuoda jazzin kuuntelijoille oma festivaalinsa sekä innostaa ihmisiä sen pariin. Suomen kehittyvää jazz-musiikin harrastajakuntaa tulee tukea ja sitä Turku Jazz haluaakin toiminnallaan tuoda esille. Monet Turku Jazzin konserteista ovat yleisölle ilmaisia.

Pori Jazz Festival

Pori Jazz on yksi Suomen ensimmäisistä festivaaleista. Se järjestetään edelleen vuosittain Kirjurinluodossa, Porissa. Siellä se järjestettiin jo festivaalin ensimmäisestä vuodesta 1966 asti. Tämän heinäkuussa järjestettävän festivaalin tarjonta on kuitenkin laajentunut ja mukaan on tullut perinteisen jazz-musiikin lisäksi niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin supersuosikkeja.

Pori Jazzin tarkoituksena on tukea jazz-musiikkia, sen kehitystä ja tuoda harrastajille oma jazz-musiikkiin keskittyvä tapahtumansa. Huomattavaa onkin, että noin 70 % Pori Jazzin ohjelmistosta on yleisölle maksutonta. Pori Jazzin yhteydessä järjestetään myös lapsille suunnattu Pori Jazz Kids. Vuonna 2016 Pori Jazzeilla nähdään muun muassa sellaisia esiintyjiä kuin Imelda May, Dweezil Zappa Plays Frank Zappa, Ms. Lauryn Hill, Joss Stone ja ehkä hieman yllättäenkin hip hopiin keskittyvä suomalainen Paperi T.

Päälavan lisäksi Pori Jazzeilla on Jokilava, Lokkilava ja Image-lava. Vierailijoita siis todella riittää aina maailman huippunimistä suomalaisiin ikisuosikkeihin ja uusiin tulokkaisiin. Pori Jazzeja vietetään reilun viikon ajan. Vuoden 2016 festivaali alkaa lauantaina 9.7. ja päättyy sunnuntaina 17.7. Kirjurinluodon festivaali on ikärajaton. Alle 12-vuotiaat pääsevät festivaalille ilmaiseksi lipun ostaneiden vanhempien seurassa. Alueelta löytyy myös niin ruoka- kuin juomatarjoilua, kuten kunnon festivaaleilta kuuluukin löytyä. Pori Jazz on saanut tällekin kesälle mahtavan artistikattauksen, joten suuria kävijämääriä voidaan odottaa.

Joensuun Ilosaarirock

Ilosaarirockia vietetään Joensuussa joka vuosi heinäkuun toisena viikonloppuna. Tänä vuonna festivaali osuu ajankohdalle 15.-17.7 2016.

Suomen toiseksi vanhin musiikkifestivaali järjestetään Joensuun Laulurinteellä. Aiemmin paikkana toimi Ilosaari vuoteen 1991 saakka. Voittoa tavoittelematon festari kasataan joka vuosi vapaaehtoisten voimin. Ilosaarirock järjestääkin nuorille sekä musiikin ystäville vapaaehtoishakuja, joiden tarkoituksena on saada vapaaehtoisia auttamaan järjestelyissä sekä muissa asioissa. Mahdolliset tuotot kohdistetaan aina seuraavan vuoden festivaalijärjestelyihin sekä tukemaan paikallista musiikkikulttuuria. Näistä seikoista johtuen festivaalilipun hinta on pystytty pitämään suhteellisen edullisena.

Ilosaarirockin tapahtumakoostetta voi seurata netin välityksellä sekä teeveestä. Taltioinnista huolehtivat YleX ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelma. Ilosaarirockin tunnelmaan on mahdollista virittäytyä myös radion välityksellä.

Useana vuonna loppuunmyyty festivaali vetää puoleensa monenlaista musiikin ystävää suhteellisen laajalla musiikkitarjonnallaan. Bändit ja artistit eivät nimittäin festivaalin nimen mukaan rajoitu ainoastaan rock-musiikkiin. Vuonna 2013 Ilosaarirock veti puoleensa 24 000 kävijää lauantaina sekä 23 000 sunnuntaina.

Kolmipäiväinen festivaali on kautta historiansa houkutellut monenlaista kuulijaa. Tästä pitää huolen vaihtuva esiintyjälista, joka koostuu niin suomalaisista kuin ulkomaisistakin tähdistä. Musiikkia on tarjolla genrerajojen yli, ja muutkin kuin rock-fanit voivat tulla nauttimaan Ilosaarirockin tarjonnasta. Vuoden 2016 esiintyjäkaartista ei hohtoa puutu, sillä lavalle astuvat esimerkiksi sellaiset nimet kuin Volbeat, Sanni, Vesala, Viikate, Olavi Uusivirta, JVG, Ellie Goulding, Bury Tomorrow ja Kotiteollisuus.

Turun Ruisrock

Ruisrock järjestetään joka vuosi Suomessa Turun kaupungissa. Festari käsittää kymmeniä eri bändejä ja artisteja eri puolilta maailmaa. Ruisrockissa nähdään yleensä kesän tunnetuimmat ja kuunnelluimmat artistit ja bändit. Festivaali täyttää vuonna 2016 kunnioitettavat 46 vuotta. Ruisrock koko Euroopan toiseksi vanhin, ja samalla Suomen kaikista vanhin tauottomasti järjestetty rockmusiikkiin keskittyvä festari. Se palkittiin vuonna 2015 arvostetulla Vuoden festivaali -palkinnolla Industry Awards -gaalassa.

Ruisrockiin on helppo saapua mistä päin tahansa Suomea julkisilla kulkuneuvoilla. Ruisrockiin kerääntyy joka vuosi suunnaton määrä yleisöä. Kävijämäärät nousevat joka vuosi, ja vuonna 2015 festareille saapui yhteensä 95 000 vierailijaa. Hurjan kävijämäärän ja siten festivaalin ympäristövaikutusten vuoksi Ruisrockia ollaan vaadittu siirrettäväksi pois Ruissalosta. Näillä näkymin festivaali saa kuitenkin toistaiseksi jatkaa nykyisellä paikallaan luonnonsuojelualueella.

Suomen Woodstockiksi joskus leikkisästi kuvailtu festivaali on kautta aikain vetänyt puoleensa niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin festarikävijöitä. Ensimmäinen Ruisrock vuonna 1970 veti Ruissalon kärkeen yhteensä 38 000 vierasta, kun paikalle odotettiin vain noin viittä tuhatta musiikinystävää. Tämä ilmiö huomattiin myös ulkomaisissa medioissa. Seuraavana vuonna Ruisrockiin kerääntyikin päätähuimaavat 100 000 kävijää.

Ruisrockissa esiintyy tänä vuonna suuria kansainvälisiä tähtiä kuten Jack U, Air, Icona Pop, Kelis, Major Lazer sekä The Chainsmokers. Suomalaisesta tarjonnasta pitävät huolta muun muassa Antti Tuisku, Apulanta, Lihamyrsky, sekä Robin.

Tuska Open Air -metallimusiikkifestivaali Helsingissä

Tuska-festivaalia on vietetty Helsingissä jo vuosikausien ajan. Idea Tuska-festivaalista saatiin tammikuussa 1998, ja seuraavana heinäkuuna vietettiinkin jo ensimmäistä metallintäyteistä kahden päivän festivaalia. Tällöin festarit järjestettiin erikoisesti sisätiloissa. Festivalipaikkana on ollut Helsingin keskusta toisista festivaaleista lähtien. Aluksi paikkana toimi VR:n makasiinit, ja myöhemmin festivaalit siirrettiin Kaisaniemeen. Vuonna 2011 festivaali siirtyi Suvilahden tapahtumakentälle ja juomien tuominen tapahtumapaikalle rajoittui. Lienevätkö metallimusiikin ystävät eli hevarit tottuneet näihin järjestelyihin jo muualla, sillä Tuska-festivaalin suosioon nämä muutokset eivät vaikuttaneet.

Tuskalle oli kysyntää jo alusta alkaen. 10 000:n kävijän rajapyykki meni rikki jo alkuvuosina, ja muutaman vuoden jälkeen festivaali on jo alettu myymään loppuun vuosittain. Tuska-festivaali on alusta asti tarjonnut laajan kattauksen ulkomaalaisia artisteja, joka on kääntynyt parhaimmillaan lippujen loppuunmyyntiin jo juhannuksen tienoilla. Viimeisinä vuosina kävijämäärä on ollut 25 000 tietämillä, riippumatta Suomen välillä “vähälumisista” kesäsäistä.

Festivaalin järjestäjiltä eivät hyvät ideat lopu. Vuonna 2015 festivaalialueeseen panostettiin toden teolla. Tällöin alueelta löytyi kenttäsaunaa, drinkkibaaria, entistä parempaa ruokaa ym. Uutena ideana Tuska-festivaali aikoo vuonna 2016 asettaa pääsylipuksi T-paidan. Paitoihin painetaan yksilöllinen viivakoodi, aivan kun pääsylipuissa. Vuonna 2017 on aikeissa julkaista Tuska-festivaalin historiikki “Tuska 20-vuotta”, jonka kirjoittajana toimii kaikille tuttu Jone Nikula.

Vuonna 2016 Tuskan esiintyjälista ei hevin ystäviä petä. Esiintyjäkaartiin kuuluu kansainvälisiä supertähtiä, kuten Children of Bodom, Lordi, Ghost ja Stam1na.

Musiikki nettisivustoilla

Automaattinen musiikki sivustoilla ei ole kovin yleistä, mutta välillä kun avaa sivun alkaa musiikki soida välittömästi. Välitön musiikin toisto ärsyttää monia ja sivuston perustajan kannattaa perusteellisesti miettiä, kannattaako omalle sivulleen laittaa automaattisesti soivaa musiikkia sekä missä tilanteessa se voisi olla hyväksyttävää.

Yleensä kannattaa peilailla omaa toimintaansa myös muiden kautta, eikä sivuston suunnittelu ole poikkeus tässä suhteessa. Amazonin, Facebookin tai Googlen sivuilta löytyy harvoin räikeää suunnittelua, eivätkä kyseiset sivustot myöskään toista musiikkia. Vaikka aina ei kannata ottaa mallia siitä mitä muut tekevät, välillä kannattaa miettiä onko muiden tekemiseen hyvä syy.

Toisekseen on erittäin vaikea valita musiikkia, josta kaikki sivuston kävijät pitäisivät ja monesti kannattaakin pitää valinnat yksinkertaisina. Toki jos sivusto on musiikkiin liittyvä voi olettaa, että sivustolla kävijä pitää kyseisestä musiikista. Tässäkin tapauksessa kannattaa huomioida tekijänoikeuslait, sillä jos musiikki ei ole sivuston pitäjän itse säveltämää ja tuottamaa niin sivustolla on tuskin myöskään oikeuksia musiikkia toistaa.

Suurin syy pitää sivustot musiikittomina on kuitenkin yksinkertaisesti se, että musiikki tulee todennäköisesti häiritsemään ihmisiä. Monet työskentelevät nykyään kannettavilla tietokoneilla julkisilla paikoilla, joten yllättävä musiikintoisto sivustolta varmasti myös häiritsee useampaa kuin yhtä sivustolla kävijää. Monet ihmiset myöskin kuuntelevat musiikkia samalla kun käyttävät tietokonetta, ja ei-toivottu kakofonia varmasti saa sivustolla kävijän klikkaamaan ruudun yläkulmassa olevaa x-merkkiä.